Kävipä kerran niin, että kirjailija kirjoitti kolumnin tolkun suomalaisista ja tasavallan presidentti jakoi sen Facebook-sivullaan. Kolumnin sanoman voisi tiivistää niin, että hyvä suomalainen ei ole rasisti, antaa ääripäiden touhuta ja pitää hiljaa arvossa kunnon käytöstapoja. Presidentti arvojohtajana kannustaa samaan. Paha saakoon palkkansa ja kärsivällinen suomalainen voi taas nauttia yhteiskuntarauhasta. Kuulostaa sadulta, ja taitaa sitä ollakin.

niinistö_tolkku2

Siinähän sitä olisi hyvä kuljeskella, kauniina kesäpäivänä ruohonkorsi suussa tolkun suomalaisena kylänraittia pitkin. Rajojen vetäminen ihmisarvoa alentavaan törkyyn on työläämpää ja vaatii taitoa, mutta ilman sitä julkinen keskustelu saa salakavalasti kovempia sävyjä. Kohauttaminen vaatii jo nyt entistä kovempia ärsykkeitä. Toisista voi puhua todella rumasti ja typerysten kuoro säestää vieressä. Miten sellaista voi vastustaa siitä vaikenemalla?

niinistö_tolkku3

Kehityspoliittinen puheenvuoro?

Kieltäydyn ummistamasta silmiäni esimerkiksi europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon tai Rajat kiinni-ryhmän Facebook-sivuilla vellovista ihmisarvon loukkauksista. Halla-ahon tyyli yllyttää aggressiivisuuteen maahanmuuttajia kohtaan ja kommenttien moderointi on joko olematonta tai säästää tarkoituksella pahimmatkin repliikit. Se on yksi suomalaisen politiikan ja sosiaalisen median epämiellyttävimmistä piirteistä. Rajat kiinni -ryhmässä taas kansalaisten huoli muuttuu turvapaikanhakijoiden ja ”suvakkien” vastustamiseen, ajoittain vastenmielisen väkivaltaisella tavalla. Sananvapaudellakin on rajansa ja niistä on tiivistänyt hyvin esimerkiksi Saku Timonen.

hallaaho_ihm_1

hallaaho_ihm_2

Kommentteja edelliseen päivitykseen.

Tolkun suomalaisuuden, ja sitä kannattavan presidentti Niinistön, taustalla on monenlaisia arvoja. Arvojohtajana Sauli Niinistö on toisinaan helpon yksioikoinen. Vuonna 2013 hän kirjoitti, että arvot eivät tarvitse perusteluja, sillä kaikkihan me tiedämme mitä ne ovat. Kuin Rocky-elokuva, jossa kettumainen harjoittelu voidaan kelata yli musiikin soidessa. Kun ottaa itselleen arvojohtajan viitan, tarvitaan myös taitoa käydä arvokeskustelua. Muu kuulostaa heppoiselta.

niinistö_tolkku4

Arvot eivät synny tyhjiössä tai ole ristiriidattomia. Mitä epämääräisemmin me arvoista ja tolkusta puhumme, sitä todennäköisemmin niitä käytetään hyväksi sellaisessa yhteydessä, jota ajatuksen esittäjä ei alun perin tarkoittanut. Arvopuhe jää tyhjäksi, ellei arvoja avata. Näkemykset perustelevalla tekstillä on tapana paisua pitkäksi hyvästä syystä. Yhteiskunnallisen keskustelun moniulotteisuudesta ja käsitteiden määrittelyn merkityksestä on avannut hyvin mm. filosofi Ville Lähde kirjassaan Paljon liikkuvia osia.

Arvojohtajuuteen kuuluu sekä rajanveto rasismiin ja väkivaltaan että yhteiskunnallisen keskustelun nyanssien ymmärtäminen. Arvokeskustelua ei voi silotella tolkkupuheella ja peittää kestopäällysteellä, vaan sitä pitää jatkuvasti käydä. Mikä on toivottavaa? Mikä ei ole hyväksyttävää ja miksi? Demokratiassa elämä versoaa joka puolelta asfaltin raoista. Kaikenlaisia satuja voi keksiä, mutta vastuu on sillä joka niitä kertoo.

Kaikki taitavat jo tietää, että Teemu Selänteellä on Twitter-tili. Selänne jakoi Aleksi Valavuoren Facebook-kirjoituksen, twiittaili hetken ja selitti sen jälkeen kantojaan blogitekstissä. Kiinnitin huomiota pariin seikkaan kohun ympärillä käydyssä keskustelussa. Mm. Ylen Aamu-tv:n jälkiviisaissa esitettiin huomio, että myös jääkiekkoilijalla voi olla mielipiteitä. Minusta tämä sen sijaan todisti, että sankarikiekkoilijakin voi olla twitterurpo. Miksi?

Selänteen jakama Aleksi Valavuoren kirjoitus Käsi pystyyn virheen merkiksi? otti kantaa maahanmuuttopolitiikkaan kyseenalaisin sanamuodoin. Valavuoren päivityksen ”kuinka monta joukkoraiskausta vielä pitäisi tapahtua” antaa kuvan arkipäiväisestä ilmiöstä, johon päättäjät eivät ole reagoineet mitenkään. ”Kaikkien kulttuurien kohtaaminen täällä Pohjolassa” viittaa hallitsemattomaan kaaokseen. Poliisin mukaan tilanne ei ole “riistäytymässä käsistä”, kuten Valavuori kirjoittaa. Tässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä Valavuoren kirjoituksen käyttäminen on vaarallista.

Teemu Selänne mokasi, mutta siitä voidaan kuitenkin oppia. Tässä muutama pointti kiekkokouluihin.

 

Mielipiteen perustelu

Jääkiekko on viihdyttävä urheilulaji ja Selänne oli siinä maailman parhaimpia. Viestintä ja poliittinen päätöksenteko on kuitenkin pirun vaikeaa. Yhtä vähän kuin jääkiekossa on ansiota sillä, että pysyy jäällä pystyssä, ei pelkkä oma mielipide oikeuta ilmaisemaan sitä. Edes keskustelun herättäminen ei riitä syyksi, vaikka kuinka pinnistää. Tarvitaan myös perusteluja. Muuten luistelee päin laitaa.

teemu1

Mieti ensin, twiittaa sitten. Se vähentää väärinkäsityksiä.

 

Vastuu

Sosiaalisen median kanssa on aina oltava tarkka, erityisesti yli sadalla tuhannella seuraajalla. Kun seisoo jäävuoren huipulla Twitter auki, kannattaa pohtia tarkoin millaisen viestin lähettää. On selvää, että jokainen lukija tulkitsee sen omalla tavallaan. Eikö urheilija saa ilmaista mielipiteitään? Totta kai saa, mutta voiko joku käsi sydämellä väittää, että Wayne Gretzkyn syntymäpäiväonnittelut ja keskustelu raiskaustuomioista ovat täysin samalla viivalla? Sadalla tuhannella seuraajalla maali tulee melkein jokaisesta laukauksesta.

teemu3

 

Esikuva

Jos nuoret nyt saivat kipinän, että menestyneenä urheilijanakin voi ilmaista mielipiteensä, kannattaa korvat pitää auki myös äidinkielen ja yhteiskuntaopin tunneilla. ”Selänne oli huippukiekkoilija, mutta viestintätaidot kaipaavat hiomista”, voisi valmentaja todeta. Ja jatkaa, ”eihän poliitikkokaan osaa välttämättä luistella”. Yhteiskunnallinen keskustelu ei ole ylivoimaa, jossa pitää olla pikku myräkkä päällä.

Pelkään, että tästä kohusta jäi käteen oikeus jakaa mitä hyvänsä tekstejä keskustelun herättämisen nimissä ja surullista puhetta ääripäistä. Se toinen, suvaitsevainen “ääripää” on huolissaan rasismin arkipäiväistymisestä Suomessa ja kuinka esimerkiksi raiskaustuomioista puhutaan juuri turvapaikanhakijoiden yhteydessä. Tietenkään he eivät vastusta rikollisten rankaisemista, mutta puolustavat ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa. Kyse ei ole siitä, että asioista ei saisi keskustella. Sanamuodoilla on merkitystä. Todistustaakka on sillä, joka nivoo yhteen maahanmuuton ja seksuaalirikokset ja uhkaa leimata koko väestöryhmän joidenkin yksilöiden käytöksen perusteella.